sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Neuleretriitti 8.-9.9.



Anu, Katju, Liisa ja Mari olivat keväällä vuokranneet mökin Mikkelistä (muistaakseni) ja olivat siellä viettämässä viikonloppua neuleretriitin merkeissä. Mä sanoin Katjun kanssa jutellessa, että miksi te sinne asti lähditte, olisitte tulleet tänne mun luo; täähän on vähän niinku mökki eikä tarvitse edes vuokraa maksaa. Katju sanoi, että no syksyllä me sitten tullaan sinne ja siitä se ajatus sitten lähti. Hassua miten asiat vaan tapahtuu :) Mä olin just toivonutkin, että ystäviä tulisi enempi kylään ja ihan yökylään myös. Muutamassa tunnissa se aika hurahtaa niin äkkiä eikä ehdi tehdä paljon mitään. Vaikka äkkiähän se nytkin hurahti. Tässä tytöt tulossa autolla.

Mehän aloitettiin tietysti kuoharilla ja voileipäkakulla.
Tytöt toivat mukanaan melkoisen määrän tuomisia ja olin aivan myyty! Anun virkkaama suloinen kissa-patalappu, Katjun värjäämä gimalle-sukkalankku, Liisan virkkaama kukkaro/pussukka ja Marin tekemät aina niin ihanat korut ja silmukkamerkit. Kuoharia, suklaata, lakua ym. ja langat kesämekkoon! Mä olin tilannut ne, mutta sainkin ne sitten tuomisiksi! Voi että mikä runsauden sarvi, kiitos :D Niin ja kaunis kukka emalimukissa vielä!

Sitten me lähdettiin pihalle maalaamaan sukkalankkuja, se oli kivaa. Mä laitoin ensin lohen savustumaan ja maalasin sitten. Katju oli hommannut kaikki tarvikkeet meille. Liisan lankusta tuli syötävän ihana, kuin kesäinen marjahillo. Omaani en ollut ihan tyytyväinen, mutta voihan siitä ihan kivannäköistä jälkeä silti tulla.

 
Syötiin savulohta, perunoita mun perunapenkistä ja salaattia. Jälkkäriksi oli mansikkatäytekakkua. Yöpalaakin piti tehdä, mutta ei kuulemma mahtunut enää mitään pinkeisiin vatsoihin, paitsi ehkä vähän suklaata. 

Mehän tietysti neulottiin myöhään yöhön, noin kahteen asti ;) Aamulla jo maistui aamiainen. Lounaaksi oli pizzaa.
Välillä tietysti käytiin lampaita rapsuttelemassa ja tässä Katjun ottama hyvä kuva pojista. Lupu (musta) ja Hupu, oikealla näkyy vain vähän Tupun turkkia.
Viiru oli mielissään kun oli niin monta paijaamassa ;) Lopun päivästä makoili mun sängyllä, että vissiin vaati kuitenkin veronsa olla niin seurallinen, hihhih!

Toivottavasti tästä ei nyt jäänyt mitään kovin oleellista pois. Aikaa on vierähtänyt jo yli kuukausi, niin ei kaikkea ehkä enää muista. Kivaa meillä oli ja tästä tehdään taatusti perinne! 


Pari postausta olisi taas rästissä, täällä kun on niin paljon pihahommia, niin ei jouda työpäivän jälkeen juuri koneella istua eikä aina jaksa vaikka joutaisikin. Ensi viikolla on vaan ma-ti töitä ja sitten loppuviikko lomaa, jee! Että jospa ne rästit sitten saisi kuitattua, mutta mitään en lupaa enkä vanno.

maanantai 2. lokakuuta 2017

Repovesi

Työkaveri houkutteli lähtemään työpaikan järjestämälle virkistysretkelle Repoveden kansallispuistoon 2.9. ja hetken emmittyäni päätin lähteä mukaan. Virkistys ei kohdallani liene kovinkaan osuva termi, sen verran poikki olin pari seuraavaa päivää ja kävely oli aikamoista köpöttämistä. Ei silti kaduta yhtään, päinvastoin. Kokemus oli positiivinen yllätys; matkat, ruoat, opastetut retket ym. ja omavastuu ainoastaan kympin. Aamulla bussi oli odottamassa Hyvinkään sairaalan pihalla, lähtö klo 8 ja paluu illalla klo 20 jälkeen. Bussimatkat tietysti neuloin :) Oli myös mahdollisuus jäädä yön yli retkelle, jonne osa porukasta jäikin. 

Kauhu meinasi kangistaa jäsenet nähdessäni tämän riippusillan! Ylitin itseni ja könysin saareen, tutisevin puntein.Työkaveri otti kuvan kun oli jo aikaa sitten päässyt maihin. Riippusillalle saa mennä max 5 henkilöä kerrallaan.
Lapinsalmen riippusilta Repoveden omilta sivuilta. Klik.

Heti kättelyssä meitä odotti nokipannukahvit ja täytetyt bagelsit. Sitten lähdettiinkin tarpomaan. 

Olin jo henkisesti varautunut hirvikärpäsiin, mutta eipä niitä siellä näkynyt yhtään, huippua! No ei kai hirvetkään viihdy tuollaisessa vaikeakulkuisessa juurakossa. Ei siinä paljon maisemia ehtinyt ihailla kun piti koko ajan katsoa mihin astuu ettei putoa polulta.
Tässä on yksi oppaista Rami(?) ja hän kertoi todella kattavasti ja mielenkiintoisesti paikasta. Saaresta on löytynyt maan kerrostumista mm. ohran siitepölyä ja on pystytty todistamaan, että siellä on viljelty jo 2000 vuotta ennen meidän ajanlaskun alkua.
Maisemat olivat aivan huikeat!
 

Patikoinnin jälkeen saavuimme Kuutinkanavalle. Siellä on aikoinaan uitettu tukkeja.


Sitten lähdimme kanooteilla melomaan 3 km matkan. Mua pelotti aivan hirveästi, mutta ystävällisen oppaan avulla (Teemu?) pääsin turvallisesti kanoottiin ja sieltä pois. Muita varmaan nauratti, mutta ei se mitään. Melominen olikin tosi kivaa vaikka mua oli pelottanut se jo etukäteen hirvittävästi. Näin jo mielessäni kuinka hukun...mutta selvisinkin kuivin jaloin.
Täällä on kuulemma loistava akustiikka ja vastarannalla on pieni esiintymislava jossa konsertoidaan. Kivikko on Kyiden talvehtimispaikka. Maisema elää jatkuvasti, sillä lohkareita putoaa hetkenä minä hyvänsä lisää alas kivikkoon.


Lopuksi menimme jyrkkää nousua lähes koko matkan Katajavuorelle. Kivikkoa ja juurakkoa riitti jälleen. Pohkeet lauloivat valitusvirttä ja henki meinasi loppua. Selvisin kuitenkin pysähtymättä vaikka olinkin porukan viimeinen. Vaiva palkittiin, näköala oli upea, vaikkakin korkean paikan kammoa potevalle jo vähän liikaa.

Sitähän luulisi, että alastulo on helppoa, niin varmaan...Näitä rappusia riitti ja riitti.

Työkaveri otti tämän alemman kuvan jossa mä vedän jonoa perässäni. Osa oli jo päässyt alas asti. Kyllä, tuonne voisin lähteä uudestaan joku päivä. Kesällä siellä on kuulemma hirveä ruuhka, mutta keväällä ja syksyllä mitä parhainta patikoida. Ruokaakin siellä voi itse tehdä kun on useampi paikka missä voi grillata ym. Meillä nyt oli ruoka järjestetty muutoin niin ei tarvinnut huolehtia mistään. Kiitos HUS ja Sykkeen Kaikuja :)

lauantai 26. elokuuta 2017

Pukkilan puikkopäivä 2017

Sunnuntaina 13.8. oli jälleen Ilu järjestänyt puikkopäivän ja sinne oli tietysti päästävä kuten aina ennenkin (paitsi sen yhden kerran kun olin matkoilla). Tuttuun tapaan nappasin Jaanan kyytiin Riksusta ja matka pääsi alkamaan. Tämä näky odotti meitä heti Kohisevan edessä ja mähän olin kerrasta myyty kuten arvata saattaa. Näitä ihanuuksia oli pakko päästä hipelöimään heti. Olipa onni, että Jäärä antoi mulle vähän törsäysrahaa ;)
 
Tällä kertaa olimme Kohisevan alakerrassa ja tunnelma oli tiivis. Paikalla oli lankamyyjiä ja myös puheita/esittelyjä pidettiin kuten yleensäkin. Päivä meni siivillä ja paljon jäi mukavaa muisteltavaa. Jaanan lisäksi paikalla oli muutama muukin ystävä ja oli kiva vaihtaa pitkästä aikaa kuulumisia. Nyt vasta huomaan, että onpa meillä kaikilla vakavat ilmeet, ei meillä silti tylsää ollut, hih!

Kohisevassa on todella hyvät salaatit ja niitä olin vähän toivonutkin. Viimeksi meillä oli buffa, mutta mä tykkään enemmän tästä järjestelystä. Söin valtavan lohi Ceasar -salaatin ja join erikoista kolajuomaa. Salaatti oli niin iso, että luulin että se ei lopu koskaan. Tulin kyllä tosi täyteen, vaan eihän sitä koskaan niin täynnä ole etteikö jälkkäriä jaksaisi, sillehän on olemassa ihan oma kolosensa. Juustotorttu vadelmakastikkeella oli suussa sulavaa. Onkohan tämä heidän itse tekemää vai tuleeko jostain, olisi kiva saada sitä toistekin. Vaikka vähän useamminkin...
Ensin esitelmöi Tiina Huhtaniemi Tukuwoolin tarinaa ja elämää josta kuva jäi sitten ottamatta. Tässä viimeisin: Minna Haveri: 
Pehmeä taide – langalla veistetyt viestit. Kaikkea sitä voikaan langoista tehdä! Mm. virkatun poliisiauton joka oli kyllä todella aidon näköinen.
Ja tässäpä sitten mun ostokset. Ihania Ilun lankoja, mä oon niin hypistellyt näitä! Osasta tulee huiveja, ehkä...osasta sukkia. Kaksi oikeanpuoleista ovat sukkalankaa.

Ja sitten sokerina pohjalla...kun vein Jaanan takaisin Riksuun, antoi hän mulle synttärilahjan. Kirjekuori. Onpas salamyhkäistä! Kuoressa oli lahjakortti Riihimäen Pieneen nappipuotiin ja yllätys yllätys, lahjakortti on jo lunastettu! Ostin vähän lankaa (kumma juttu) ja lopuilla ihanaa tirppakangasta jota oon koko kesän himoinnut. Siitä tulee mulle ja Merille keittiön pöydälle kaitaliinat. Kiitos Jaana :D

sunnuntai 20. elokuuta 2017

Saariston rengastie

Lähdimme Jäärän kanssa perjantaina 11.8. Turun saaristoon tarkoituksena kiertää rengastie. Aikataulu oli vähän turhan tiukka, perjantaina 13:30 lähdettiin Lopelta ja lauantai-iltana piti jo olla takaisin. Nähtävää olisi ollut vaikka jos kuinka, varsinkin Nauvo-Korppoo-Houtskari -reitillä, mutta ehkä joku toinen kerta. Oon aiemmin käynyt (noin 10 vuotta sitten) tuon alkureitin ja oon harmitellut kun on jäänyt se toinen puoli näkemättä. Lähdimme Paraisilta ja ensin suuntasimme siis Nauvoon. Lautoille oli ruuhkaa varsinkin alkumatkasta ja jouduimme odottamaan vuoroamme aika pitkään. Just kun luultiin, että päästään seuraavaan kuormaan, niin jono katkaistiin nenän edestä. Meidän edellä oleva auto oli viimeinen joka pääsi vielä kyytiin ;) Maisemat oli mitä parhaimmat ja sääkin suosi. 
Nallit kalliolla.
Mä tietysti neuloin suurimman osan matkasta, mutta piti tehdä sellaista aivotonta hommaa, että pystyi samalla seuraamaan maisemia.

 
 
 
 
Olispa ihanaa omistaa mökki tuollaisessa saaressa. Viimein päästiin Houtskariin. Siellä mentiin vielä kahdella pienemmällä lautalla saaresta toiseen. Soma vanha rakennus aivan lauttarannassa, jossain kohtaa Houtskaria.
Viimein päästiin Mossalaan. Majoituspaikkamme oli Mossala island resort. 
Kiva pikku mökki odotti meitä rannan tuntumassa. Kuistilla oli aikamoinen hämppi kutonut verkkonsa ja odotti varmaan saalista. Hyttysiä siellä olikin aika lailla.



Mökki sisältä. 
 
 

 Auringonlasku oli upea.
 
Illalla vielä istuttiin kuistilla ja nautiskeltiin pientä iltapalaa. Hyttyset taisivat nauttia meistä. Piti olla huppari tiukasti yllä.
 
Aamulla oli lähtö Iniöön, lautta lähti klo 9. Maisemat lautan yläkannelta olivat ihanat. Matka kesti noin 50 minuuttia. Hauskan näköisiä pilviä oli kertynyt taivaalle.
 
 
 
 

Iniössä ei ollut mielestäni paljon nähtävää ja saari olikin paljon pienempi kuin mitä olin kuvitellut, mutta kirkko oli kyllä kaunis. Ympärivuotisesti Iniössä on asukkaita noin 210.
 
 
 
Sitten menimme Iniöstä lautalla Kustaviin. Kustavista Naantalia kohti ja matkan varrella oli Taivassalo ja sen upea kirkko paanukattoineen. Harmi ettei se ollut auki. Kirkko on 1600-luvulta.
 
Naantaliin tullessa oli edessä Kuparivuoren tunneli. 
 

Naantalissa menimme Muumimaailman eriskummalliseen teehuoneeseen ja kahvilaan :)

 
Joimme kahvia, teetä ja söimme parmankinkulla täytettyä patonkia ja sitruunajuustotorttua. Ihan ok, mutta ei räjäyttänyt tajuntaa.
 
Naantalista lähdimme kohti Turkua, kiersimme (nyt surullisen kuuluisan) Puutorin kupeeseen ja sieltä matka jatkui kohti Saloa jossa söimme ei-niin-maittavan aterian ja jälkkäriksi söimme torilla jätskit. Nam!
Kiitos Jäärälle mukavasta reissusta ja sen järjestämisestä :)